Mitä yhteistä on pingviinillä ja kurjella – muuta kuin sijainti Marian aukiolla?

Saako pingviini peittää kurjen tietystä kulmasta? Kumpi kaipaa tilaa ympärilleen? Miksi mikään ei onnistu Lappeenrannassa?

Tästä aiheesta virisi vilkas keskustelu Lappeenranta-nimisessä Facebook-ryhmässä, tuolla kaupungin virtuaalisella Estarit-palstalla.

Maan tasalta katseltuna Marian aukion pingviini ja Kurki-veistos näyttävät hieman samankaltaisilta. Molemmilla on siivet levällään ja ne näyttävät tuijottavan vähän samaan suuntaankin. Yhteiseloa on luvassa ainakin tuleva kesä, joten on hyvä selvittää, mitä yhteistä pingviinillä ja kurjella on. Entä minkälaisia eroja lajeista löytyy?

Tausta ja synnyinvuosi
Pingviini-jäätelöä on valmistettu Suomessa 1930-luvulta alkaen. Nykyisin Pingviini-tuutit valmistetaan Turengissa. Pingviinit ovat ulkomaista tuotantoa, sillä tuotemerkin omistaa monikansallisen Nestlén ja brittiläisen R&R-jäätelöyhtiön yhteisyritys.

Kurki-patsas, tai virallisesti Kurki-veitsos, on sijainnut paikallaan Marian kirkon vieressä ja kirkkopuiston edustalla vuodesta 1951. Se tilattiin Emil Fileniltä jo vuonna 1949 kaupungin 300-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta paikalleen se laskeutui pari vuotta myöhemmin. Patsas on taideseppä Antti Niemisen valistuneen arvauksen mukaan valmistettu pronssista ja mahdollisesti vieläpä kotimaisesta sellaisesta.

Lappeen Marian kirkko on rakennettu vuosina 1792-1794 puusta.

Marian aukio taas avattiin yleisölle vuonna 2017. Ennen sitä alueella sijaitsi muun muassa vanha linja-autoasema, ja silloin kaikki oli paremmin.

 

Levinneisyys
Pingviinit asuvat pääasiassa Etelämantereella. Jonkin verran niitä asuu myös Galapagos-saarilla.

Pingviini-jäätelökioskit viihtyvät pääasiassa ihmisten kulkureiteillä kaupungeissa ja huoltoasemien pihoilla kesäaikaan.

Kurjet asuvat pääasiassa Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Kurki-veistos viihtyy omalla paikallaan vuodesta toiseen, toisinaan sillä on lampi, toisinaan vain kuiva allas.

 

Vuosittainen saapumisaika
Pingviini-jäätelökioskit saapuvat katukuvaan yleensä huhtikuun puolella. Kurjet ovat muuttolintuja, jotka saapuvat samoihin aikoihin Suomeen. Kurki-veistos pysyy paikallaan vuoden ympäri.

Väritys
Pingviini on mustavalkoinen, samoin Pingviini-jäätelön väritys oli alkuun lajityypille ominainen. Erikoisemman suojavärin jäätelölogo sai 1990-luvulla, kun se muuttui sinivalkoiseksi. Samoihin aikoihin saapuivat myös Pingviini-tuutit markkinoille.

Kurki on vaaleanharmaa, sen pää on usein musta.

 

Työllistävä vaikutus

Pingviini-jäätelökioski työllistää runsaasti paikallisia nuoria kesätyöläisiä.

Kurki-veistos työllistää suihkulähteen ollessa täynnä lähinnä kaupungin puhtaanapito-osastoa, kun joku keksii heittää pesuainetta altaaseen.

 

Nimi
Pingviinin nimen taustalta löytyy muutama eri teoria muun muassa kymrin kielestä, mutta toimituksen mielestä hauskin ja todennäköisin nimen alkuperä löytyy latinan kielen sanasta pinguis, joka tarkoittaa rasvaista tai lihavaa.

Suomeen sana on tullut ruotsin kautta 1800-luvulla. Tuolloin käytettiin myös paljon hauskempia nimityksiä, kuten nahkahanhi, lihavauikku ja rasvauikko.

Kurjen nimi on vuosituhansia vanha ja juontaa juurensa kurjen äänestä.

Lentotaito
Pingviini ei osaa lentää. Sen siivet toimivat ikään kuin meloina, kun se ui kylmissä vesissä. Pingviinillä on lyhyet jalat, joten se liikkuu hieman vaappuen.

Kurki on kova lintu lentämään. Sen siipien kärkiväli on 180-220 senttiä. Kurkien on havaittu lentävän jopa yli 10 000 metrin korkeudella. Se voi siis laskeutua periaatteessa Mount Everestin huipulle, kunhan siellä ei tuule liian kovaa ja kurjella on riittävästi lämmintä vaatetta mukanaan.

 

Sijainti Marian aukiolla
Kurki-veistoksen paikalla on sijainnut pommisuoja.

Pingviini-jäätelökioski sai paikkansa monen kompromissin seurauksena. Kaupunki oli sijoittanut jäätelökioskin sijainniltaan Marian aukion kulmille. Aukion kesällä jatkuva remontti, sähkötolppien sijainti ja monet muut syyt ohjasivat jäätelökioskin täksi kesäksi nykyiselle paikalleen. Ehkä tästäkin selvitään.